Vko 47

Ilmastonmuutoksen aiheuttama Golf-virran jäähtyminen ja sen seurauksena alkanut uusi jääkausi ovat laittaneet kroppani kovalle koetukselle. Vajaa 30 vuoden aikana treenatessa tapahtunut altistuminen äärimmäisille sääilmiöille on jättänyt jälkensä niveliin ja keuhkoihin puhumattakaan eturauhasesta, eikä ohjelman toteuttaminen ole ollut herkkua. Aikataulussa kuitenkin ollaan.

Ma: Ohjelmassa 12,5 km/75', toteutus 13,8 km 72'.

Ti: Ohjemassa 12 km/ 65' + kuntopiiri 5', toteutuksena työmatkat juosten eli 6,2 km aamulla ja 6,3 km iltapäivällä ja siihen päälle 10' kuntopiiri.

Ke: Lumimyräkän takia vaihdoin 10,5 km pelen 30' lumitöihin ja 30' naruhyppelyyn. Osin siksi, että lumityöt oli tehtävä, osin siksi, että ei huvittanut lähteä pienessä nuhassa kahlaamaan lumeen. Nyt ei ollut sykemittaria lumitöitä tehdessä, mutta viime vuonna keskisykkeet olivat 120 ja päälle.

To: Kadut olivat taas aurattuja ja pääsin mössön makuun. 9,7 km/51' + kuntopiiri 10' eli kokolailla suunnitellusti.

Pe: Jaoin ohjelmassa olleen 17 km/100' lenkin kahteen osaan eli juoksin taas aamulla töihin 6,2 km/ 31' ja iltapäivällä vähän kierrellen 13,8 km/65'. Taas oli todella vaikeaa tuo kotiinpäin juokseminen ja helpommalla olisin päässyt, jos olisin heittänyt illalla yhden pitemmän lenkin. Ajankäytöllisesti tämä järjestely kuitenkin sopi paremmin.

La: En muista, oliko 1986 marraskuussa paljon lunta. Todennäköisesti ei, sillä ohjelmassa ei ollut hiihtoa. Kahden tunnin ja kymmenen minuutin kale sitä vastoin oli ja sellaisen tein nytkin iltapäivällä. Hämärä vähän yllätti, mutta sain tehtyä 14,2 km/122' lenkin yllättävänkin runsaassa hangessa.

Su: Vanhassa harjoituspäiväkirjassa luki Lepo: flunssanen olo. Nyt ei ollut, joten piti soveltaa. Siksi lepäsinkin kipeäksi äityneen säären alaosan takia. Lepo sopi hyvin tähän saumaan, sillä keli oli melkoisen kylmä. Jotta ei olisi mennyt pelkäksi makoiluksi, piipahdin Kaapelitehtaalla Pentti Sammallahden valokuvanäyttelyssä nauttimassa henkistä ravintoa ja sen jälkeen Ravintola Salvessa syömässä Hirvi Wallenbergin pihvin. Molempia sopii suositella.

Koko viikon saldo oli 8 h 6 min, josta 69,2 km juoksua. Originaaliviikosta jäin 9' ja 6 km. Jalka vähän huolestuttaa. Se oireili samalla tavalla viime talvena eli ei oikein tykännyt liukkaista tai lumipuuroisista keleistä. Silloin piti pitää useamman kerran 1-2 päivää juoksutaukoa. Pitänee keskittyä lihashuoltoon, ettei ohjelman toteuttaminen kaadu vammoihin. Ensi viikolla onkin pari lepopäivää juuri sopivasti.

Vko 46

ma: Ohjelmassa oli tunnin mössö, 11 km. Tyttöä uimatreeneihin viedessäni yhytin kuitenkin salskeita ikämies- ja junnusuunnistajia uimahallin kulmilta ja innostuin liittymään heidän vetotreeniinsä. Tuli siis juostua yhteensä 11,8 km/ 62', joka sisälsi 3 x 1,5 km rennot vedot purtsilla n. 4'/km vauhdilla.

ti: Suunnilleen ohjelman mukaan eli lyhyt kuntopiiri 5' + 10,3 km/54' juoksu. Maanantain ja tiistain kilsat olisi pitänyt olla päinvastoin.

ke: Vanhassa harjoituspäiväkirjassa oli merkintä 30 km juoksu, 2h 50 min. En osaa sanoa, mitä päässä oli liikkunut, kun tuollaiseen ratkaisuun 15-vuotiaana olin päätynyt. Heittoletti-Sumperilla taisi olla jotain tekemistä asian kanssa. Ainakin muistan hämärästi, että olisimme tassutelleet marraskuun pimeydessä jossain Ojakkalan ja Huhmarin välimaastossa ja puhuneet naisista, ruuasta ja juomasta.

Sen verran pelottavalta tuo joka tapauksessa kuulosti, että päätin jakaa urakan osiin: aamulla 6,3 km juoksu töihin ja iltapäivällä 24,4 km kiertoreittiä kotiin. Yhteensä siis 30,7 km ja 2 h 36 min.

to: Keli muuttui törkeän huonoksi räntäsateen ja sen jälkeisen pakkasen takia. Piti juosta 45', mutta alavatsaan ja nivusiin sattui, eikä liukastelu parantanut asiaa. Sovelsin ja juoksin 6,1 km/ 33' ja tein siihen päälle 12' naruhyppelytreenin. Yhteisminuutit siis natsasivat.

pe: Lepo. Tein kuitenkin 14' selkäkuntoutusta, mikä lienee jatkossakin olevan äärimmäisen tärkeää.

la: Klassikkojen klassikko ja vanhan koulukunnan suunnistajan harjoittelun peruspilari, kahden tunnin kale eli karttalenkki. Toteutus 2h 3 min ja 14,2 km. Hieno treeni huonossa maastossa.

su: Viikon päätteeksi vetäisin 10' kuntopiirin ja siihen päälle 9,4 km/49' leppoisaa juoksua.

Viikon kokonaissaldo 82,1 km juoksua ja 8h 41min jäi 2 km ja 14 minuuttia originaaliviikosta lähinnä siksi, että keskiviikon kolmekymppiä liikuin vartin nopeammin kuin 1986 ja torstaina vaihdoin osan lenkistä naruhyppelyyn surkean kelin takia.

Vko 45

Kuuluisa suunnistusvalmentaja Srsen kritisoi joskus aikuisiän harjoitteluani siitä, että se sisälsi liikaa ns. mössöä (tunnetaan Turussa nimellä pössö). Tällä Srsen tarkoitti pk-vauhtisia 45'-75' lenkkejä. Hän saattoi olla oikeassakin, mutta väittäisin kuitenkin, että väärässä. Ei minulla vuosituhannen vaihteessa mössöä ollut, ainakaan harjoituskauteen 1986-87 verrattuna.

Viikon 45 harjoitteluni sisälsi ohjelman mukaan maanantaina 12 km ja tiistaina 17 km lenkin. Loppuviikosta juoksinkin joka päivä 10-11,5 km. Aikamoista mössöä. Tämänhetkiseen tilanteeseeni tuo taitaa silti sopia. Pohjat on käytetty vuosia sitten, joten ei tässä kannata keuhkot verillä rynniä ja kunnon pitkiä lenkkejäkään en ehkä jaksa, joten olkoon sitten mössöä.

Toteutus

ma-ti: Flunssaa pukkasi eli lepoa.
ke: 10,8 km juoksu 60'
to: Aamulla extrana 6,2 km juoksu töihin 31' ja illalla 10,9 km juoksu 56'
pe: Perjantain mössön jaoin kahtia eli tein työmatkat 6,2 + 6,3 km juosten, yhteensä 63'
la: 11 km vajuilu eli vaunujuoksu 58'.
su: 11,4 km vajuilu 58' eli taas laatuaikaa Felixin kanssa. Felix tosin nukkui.

Yhteensä ensimmäisellä treeniviikolla tuli kilsoja 62,8 ja aikaa käytin 5h 26'. Vertailuviikon määristä jäin 21 km ja 2 tuntia. Jos teen jatkossa treenit käytetyn ajan perusteella, kilsoja tulee reilusti enemmän kuin kaudella 1986-87, sillä pk-vauhti on nykyisin reippaampaa. Todennäköisesti lyhyillä lenkeillä teen ajan mukaan ja pitkillä kilsojen, sillä muuten pitkistä tulee todella pitkiä. Esimakua siitä onkin luvassa jo ensi viikolla.

Vko 44

Ensimmäinen treeniviikko meni läskiksi. Aloitin ohjelman toteuttamisen keskiviikkona 12 kilsan peruslenkillä hirveässä tuulessa ja sateessa. Sitä ei Smålandskavlenin valvomisten herkistämä kroppa kestänyt ja kurkku ja nielu antoivat merkkejä vilustumisesta jo lenkin loppuvaiheilla. Kotona nappasin heti echinaforcea, rommia ja Gammel Danskia ja yritin yöllä hikoilla tautia pois. Torstai oli selkeä lepäämisen paikka ja tunnin lenkki jäi väliin.

Perjantai valkeni valoisissa merkeissä ja suuntasimme koko perhe auton nokan kohti Turkua ja Caribiaa. Itse en mennyt lillimään veteen, mutta en voinut vastustaa kiusausta juosta lenkkiä vanhoissa tutuissa treenimaastoissa, joten pienestä kröhinästä huolimatta lähdin Caribian pihasta hölkkäilemään Aurajoen vartta Halisten koskelle ja siitä edelleen uutta ulkoilureittiä Aurajokea myötäillen kohti Ravattulaa ja edelleen Halisten metsiin. Paluumatkalla Halisten koskelta juoksin itselleni uutta ulkoilureittiä Koroisten ristin kautta Tampereeen radan vierestä rautatiesillalle ja siitä joen yli takaisin Caribian pihaan. Yhteensä 10,6 km ja 54 minuuttia.

Illan aikana ääni alkoi käheytyä ja yöllä hikoilutti. Lauantaina oli selvä, että loppuviikko on levättävä ja parannuttava. Torsoksi siis jäi tämä johdantoviikko. Varsinaisesti ohjelman toteuttaminen ja tuntien laskeminen alkaakin vasta ensi viikolla eli vuoden 1986 viikosta 45. Luvassa on 84 kilometriä juoksua melko tasapaksulla rytmityksellä, mutta se varmaan sopii nykykunnolle ja flunssan jälkeiseen aikaan.

Miksi?

Täytän ensi huhtikuussa 40. Asenteeni ja motivaationi urheilussa on ollut heikko jo vuosia ja harjoitusmääräni jossain 12-vuotiaan tasolla. Kesällä sainkin hullun päähänpiston ryhtyä kokeilemaan, pystynkö harjoittelemaan samalla tavalla kuin juniorina. Päädyin valitsemaan vuoden 1987 harjoituspäiväkirjani uudelleen toteuttamisen kohteeksi. Lyhyesti siksi, että silloin harjoittelin jo kunnolla ja 9.-luokkalaisen koulupäiväni olivat matkoineen n. 7,5 tuntia, joka hyvin vastaa nykyistä tilannettani. Jos siis 15-16-vuotiaana jaksoin koulupäivän jälkeen vääntäytyä lenkille, miksi en jaksaisi nyt. Vaikka nykyisin on vähän muutakin vastuuta iltaisin kannettavana kuin läksyt.

Jatkossa kirjoittelen blogiin aina sunnuntaisin tai maanantaisin ja kerron, miten toteutus on onnistunut ja missä on täytynyt soveltaa. Linkin harjoituspäiväkirjaan laitan myöhemmin esille.