maanantai 28. maaliskuuta 2011

Vko 12

Menneen viikon toteutus onnistui loistavasti, ehkä jopa autenttisimmin koko vuoden treeniviikoista. Päivittäinen harjoittelu meni ohjelman mukaan, poikkeuksina vain pari työmatkaliikuntapäivää, jolloin päivän setti jakaantui kahteen osaan. Pientä epäsuhtaa tuli peruslenkkien vauhtien johdosta: vuonna 1987 treenasin kahden flunssan välimaastossa ja päiväkirjamerkintöjen mukaan vaivaa olivat aiheuttaneet yskä ja 15 lyöntiä normaalia korkeampi syke. Näistä johtuen vuoden -87 pelet tein hyvin hiljaisella vauhdilla, joten viime viikon 103 juoksukilometriä (-87 tuli 97,5 km) toteutuivat 32' pienemmällä treenimäärällä eli nyt määrää tuli 8 h 53 min. Tuohon 103 juoksukilometriin kun vielä lisää edellisen lauantain ja sunnuntain yhteensä 33 kilometriä saadaan kasaan 136 kilometriä yhdeksässä päivässä, mikä on vuosikausiin parhaita treenijaksoja.

Ma: Suunnitelma 19,5 km/120', toteutus 19,4 km/97'

Ti: Suunnitelma 10 km/65', toteutus aamulla 6,5 km/33' juoksu töihin ja liikuntatunnilla avustajan kanssa 6,5 km/41' juoksu.

Ke: Suunnitelma 14 km/85', toteutus 12,7 km/69'. Hirveä lumimyräkkä yllätti ja alkoi tulla kylmä, joten skippasin lisälenkin.

To: Pelottavan autenttisesti toteutettu treeni. Ohjelmassa oli 15 km/85' juoksu sisältäen 3 km tempoilun aikaan 11.40. Ja kas kummaa, juoksin 14,6 km/72', josta 3 km tempoilupätkään kului aikaa täsmälleen 11.40.

Pe: Suunnitelma 12 km/70' juoksu, toteutus työmatkajuoksu 6,5 km/32' aamulla ja 6,5 km/33' iltapäivällä.

La: Harjoitusohjelman merkitys korostui lauantaina. Ohjelmassa oli 12 km/70' juoksu sisältäen 5 x 1' vedot. Aamulla en ehtinyt treenata, koska piti fiksailla autoa ennen Stadiin lähtöä. Sinne lähdimme klo 10 ja kotona olimme n. 17.30 ja koska reissuun sisältyi runsaasti autoilua ja vierailuja huonekaluliikkeisiin, olin kotiin päästyäni aika lopussa. Viime vuonna vastaava setti olisi johtanut kotona välittömään siirtymiseen palautumisjuomavaiheeseen, mutta nyt laitoin lenkkarit jalkaan ja lähdin baanalle ja baanalla en tarkoita sitä, mitä Ile ja Simppa aikoinaan tarkoittivat. Pahaksi (vai hyväksi?) onneksi muistin myös treenin sisällön hieman väärin ja tavoittelin 15 km lenkkiä 12 km sijaan. Toteutukseksi tuli 14,6 km/72', jonka loppupuolella revittelin 5 x 1' reiluin palautuksin.

Su: -80-luvulla oli lunta niin reilusti, että silloin ei yritettykään järjestää suunnistuskisoja huhtikuun alkupuolella. Huhtikuun alussa kilpailtiin korttelisuunnistuksessa ja tälle sunnuntaille oli ohjelmoitu Reebok-viesti Rajakylässä H16-sarjassa vajaan 9 kilsan ankkuriosuudella. Korttelikisoja ei enää järjestetä, vaikka lunta piisaa, mutta onneksi pk-seudulla järjestetään sunnuntaisin korttelirasteja. Pääsinkin sopivasti ja aikalailla ohjelman mukaisesti avaamaan korttelisuunnistuskauden talven viimeisillä korttelirasteilla Hakunilassa. Valitsin pisimmän, 12 km radan, ja juoksin sen reippaasti/kovaa. Voisi tällaisia kisojakin järjestää, sillä olihan tuo mielekäs tapa tehdä tehotreeni. Hakunilassakin oli sen verran koirankusetuspolkuja, että välillä sai hyvää reitinvalintaa aikaiseksi valitessaan kiertävän katureitin ja suoremman koirapolun väliltä. Itse kiertelin sen verran, että juostua matkaa kertyi 15,1 km ja aikaa kului 67.44. Miinuksena voi mainita oikeastaan vain sen, että pohkeet flippasivat pahasti jäisillä ulkoiluteillä ja pikkukaduilla. Onneksi on luvassa kevyt treeniviikko.

maanantai 21. maaliskuuta 2011

Vko 11

Ohjelmassa oli edelleen flunssaa, maanantai ja tiistai täyslevolla ja keskiviikkona varovainen vartin kuntopiiri. Koska olin kuitenkin fyysisesti terve, poikkesin ohjelmasta ja treenasin joka päivä, mutta maltillisesti.

Kaiken kaikkiaan vuoden 1987 maaliskuu ja huhtikuun alku olivat rikkonaisia. En malttanut silloin toipua kunnolla viikkojen 10 ja 11 flunssasta ja uusi viiden päivän lepo iski reilun viikon myöhemmin. Nyt olisi tarkoitus pysyä yhtä terveenä kuin olen tähänkin asti ollut. Treenikausi alkoi sairastelulla marraskuussa, mutta sen jälkeen olen ollut käytännössä terve. Flunssan oireita on ollut pariin otteeseen, mutta oireet eivät ole kehittyneet taudiksi.

Ma: Katselin Hot Shots 2:sta ja hypin narua 27' ja tein 22' kuntopiiriä. Vaikka Hot Shots 2 on erittäin hauska, kuuluin aikoinani siihen joukkoon, joiden mielestä Charlie Sheenin esiintyminen pääosassa oli todiste lupaavan näyttelijän alennustilasta. Viime aikojen tapahtumat ovat osoittaneet, kuinka väärässä me kaikki olimmekaan tuolloin.

Ti: 3 km/ 16' hölkkää liikuntatunnilla. Valitettavasti piti kiirehtiä konsulttikeikalle, enkä ehtinyt juosta pidempään. Illalla vielä 6,5 km/ 32' tasatyöntöä Isabellan seurana.

Ke: Lauantain testijuoksuun valmistava harjoitus, jossa juoksin 8,1 km 37 minuuttiin, 10 x 1'/1' vedot sisältyen harjoitukseen. Erittäin jäiset tiet vähän pilasivat harjoitusta.

To: Viikon ensimmäinen suunnilleen ohjelman mukainen suoritus. Yritämme vaimon kanssa olla sen verran cityvihreitä, että vältämme toisen auton ostamista. Toisinaan syntyy tilanteita, joissa toinen vie auton mukanaan jonnekin pidemmälle ja arjesta pitää selviytyä muulla tavoin. Nyt vaimo lähti vanhemman tytön kanssa Tammisaareen hiihtokisoihin ja minun piti viedä nuorempi tyttö illalla telinevoimisteluun. Yleensä sinne lähdetään vartti ennen treeniä, mutta nyt lähdimme kävelemään bussipysäkille 50 minuuttia ennen. Kävelyyn meni 10', odotteluun 5', bussimatkaan 10' ja toisessa päässä kävelyyn taas 5'. Treenien alkua piti odotella siis 20 minuuttia, mutta onneksi ohjaajat olivat jo paikalla ja onneksi he tarvitsivat raavaan miehen apua telineiden kokoamisessa. Ai niin, se treeni oli sellainen, että juoksin jumppatreenien alettua koululta kotiin kierrellen ja kaarrellen eli 9,8 km/50', joka oli 1,5 km vähemmän kuin ohjelmassa.

Pe: Skippasin 12 km mössöttelyn ja katselin Basquait-leffaa tallennuksesta ja hyppelin vähän narua lämmittelyksi (10') ja tein siihen päälle selkäkuntoutusta 8', että testijuoksu ei kaatuisi ainakaan jumiseen selkään.

La: 14 km mössölenkki vaihtui Varsyn ja MS Parman 15 kilsan testijuoksuun maailman motivoivimmalla 2,5 kilometrin eestaas-reitillä Naantalin ohitustien varressa Turun ja Raision rajamailla. Jotta homma ei olisi liian helpoksi mennyt, oli Turussa sadellut räntää läpi yön ja sama räntäsade yllätti minut matkalla niin, että olin 2,5 tunnin ajomatkan jälkeen lähtöpaikalla vain 20 minuuttia ennen starttia. Juoksu ei matkajäykkyyteen kaatunut, mutta pidemmällä palautumisajalla olisin varmaan sen 30 sekkaa niistänyt, jolla olisin Lapilan päihittänyt. Nyt aikaa meni 59.04, mikä on masentavan huono aika, mutta toisaalta aiemmin talvella olen pystynyt ulkona juoksemaan parhaimmillani yhden kilometrin alle 4'/km. Nyt 15 km:llä keskiarvoksi tuli 3'56", joka selittyy ennen kaikkea sillä, että ensimmäiset 3 km menivät n. 3'46"/km. Sen jälkeen vauhti oli enimmäkseen 4' pinnassa.

Su: Ohjelman mukaan 14 km/70'.

Yhteensä treeniä tuli 6 h 22 min eli vajaa tunti enemmän kuin ohjelmassa. Juoksukilsoja sain kasaan 60 ja hiihtoa 6,5.

Testijuoksusta voi tehdä joitain johtopäätöksiä. Mössökuuri on tehnyt tehtävänsä ja jaksoin juosta helposti 15 km "kovaa". Vauhtiharjoittelun vähyyden takia en kuitenkaan pystynyt juoksemaan kovaa. Jalat eivät yksinkertaisesti liikkuneet sellaisella frekvenssillä, että olisin saanut itsestäni yhtä hyvin irti kuin talven vk- ja mk-hiihdoissa. Nyt ohjelmaan onneksi tulee kunnon revittelyjä alimatkoilla viikoittain, joten eiköhän vauhti ala löytyä.

maanantai 14. maaliskuuta 2011

Vko 10

Ohjelmassa oli alkuviikko treeniä ja loppuviikko flunssaa. Varsinaiselta flunssalta vältyin, mutta väsymys, flunssainen olo ja arjen kiireet sotkivat toteutusta pahemman kerran. Onneksi sain mössön sekaan tungettua kaksi hyvää tehotreeniä, joista toinen oli ohjelmassa ja toinen ei. Ensi lauantaina pitäisi testata tosimielellä kuntoa seuran testijuoksussa 15 km matkalla ja nuo kaksi treeniä olivat sitä ajatellen elintärkeät. Testijuoksun takia ajattelin myös tulevalla treeniviikolla ottaa hieman vapauksia ja ymppään puoliväliä viikkoon jonkinlaisen herkistävän treenin, sillä kuulun siihen koulukuntaan, jonka mielestä testijuoksut on mukavampi ja parempi juosta levänneenä ja jalat herkkinä. Niin herkkinä kuin se nyt enää tällä iällä on mahdollista.

Ma: Puoliksi ohjelman mukaan eli kilsoja suunnitellut 11, mutta aikaa kului vain 54' kun vuonna 1987 matelin saman matkan SM-hisu -viikonlopusta väsyneenä 75 minuuttiin. Kuriositeettina mainittakoon, että vuonna -87 SM-hisun henkilökohtaiseen kisaan osallistui H 15-16 -sarjassa 102 kilpailijaa. Tänä vuonna näkyi olleen vajaat 40. Hopealle ankkuroimaani viestiin starttasi taas 29 joukkuetta, tänä vuonna 11. Asterixin merirosvoa lainatakseni: "O Tempora, O Mores".

Ti: Välttelin flunssaa ja siirsin 4,5 km hiihtokisan keskiviikolle.

Ke: Hyödynsin liikuntatunnin vajaat puoli tuntia, joka siirtymän jälkeen jäi jäljelle tunnista ja hiihdin hiihtokisan itseäni vastaan. Verryttelyt jäivät vähiin ja kisankin lyhensin 3 kilsaan, mutta tulipa vedettyä verenmaku suussa. Verryttelyt 1,5 + 2,5 km ja 3 km kovaa eli 9'59". Onneksi Yli-Seppo ei ollut näkemässä tekniikan hajoamista. Kokonaisuus jäi uupumaan 30' alkuperäisestä tiistain setistä ja keskiviikolle ohjelmoitu 19,5 km/ 120' juoksukin jäi väliin.

Illalla vielä kävelyhölkkäsin 5 kilometriä/31' yhteen koulutukseen, kun en saanut autoa ja lähdin myöhässä liikkeelle.

To: Ohjelman 9,5 km/55' hölkyttely vaihtui eestaas töihin juoksuun eli 6,5 + 6,5 km/65'. Extrana vielä illan hiihtolenkki 10-vuotiaan tyttöni kanssa. Isabella veti vapaata ja minä tasatyöntöä 7,2 km/33'. Oli hyvä suks. Tai ainakin liukas keli.

Pe: Taas flunssankaltaista tukkoisuutta, päänsärkyä ja vetämätöntä oloa. 19,5 km/120' lenkki jäi väliin.

La: Nyt ei jäänyt mitään väliin, sillä tästä alkoi 1987 4 päivän flunssalepo. Ei kyllä tullut mitään tilallekaan, sillä aamupäivän listoitin ja iltapäivällä kävin GoExpo-messuilla ja ostin sieltä itselleni tällaisen pyörän.

Su: Heräsin aamulla yläselkä ja niska jomottaen ja kaikin puolin väsyneenä. Ryhdistäydyin kuitenkin ja lähdin tekemään testijuoksuun valmistavaa kiihtyvävauhtista treeniä. Yhteensä juoksin 16,8 km/79', josta eka ja vika 4 km olivat pk-vauhtia. Välissä oli vauhtiosuus, jonka yksityiskohdat voi tarkastaa tdb:stä. Kiteytettynä voi kuitenkin todeta, että aamujäykkyyttä oli ihan väärissä paikoissa eli pakaran- ja lonkan seuduilla, enkä päässyt yhtään mihinkään. Yritys oli kuitenkin kova ja kuvittelen saaneeni itsestäni hyvin irti, vaikka sykelukemat uupuvatkin.

Viikon kokonaissaldo jäi vaisuksi, 4h 48 minuuttia, josta oli hiihtoa 14 km ja juoksua 45 km. Vuonna 1987 tunteja kertyi 7 h 10 min. Viikkoon mahtui kolme lepopäivää ja yhdistettynä kaikkeen käkkimiseen ne aiheuttivat jonkinlaista vahinkoa. Tuntuu siltä, että kroppa kestää vain yhden lepopäivän putkeen. Useammasta tulee kaikenmaailman tuntemuksia, jumia ja kiukuttelua.

maanantai 7. maaliskuuta 2011

Vko 9

Viime viikon ohjelmalla valmistauduin vuonna 1987 SM-hiihtosuunnistuksiin H16-sarjassa, josta tuomisina oli 15. sija henkilökohtaisesta ja 2. sija viestistä. Molemmat parhaita hisu-saavutuksiani. Kisoihin valmistauduin seuraavalla ohjelmalla:
ma 30' lätkää, ti-ke-to 8 km juoksua hissukseen 45'-50', pe 2km verryttely (todennäköisesti automatkan jälkeen illalla majapaikassa. Lauantaina ja sunnuntaina oli sitten kisat. Vähän ihmetyttää, miksi ohjelmassa ei ollut hiihtoa, eikä minkäänlaista viimeistelyharjoitusta. Ehkä etelässä ei ollut enää lunta. Ehkä olisin myös tarvinnut valmentajaa. En tiedä.

Tänä vuonna en hisu-SM:iin lähtenyt, mutta viikonloppuna oli toki tarkoitus kovempaa hiihtää ja juosta. Koko viikon vaivannut jojo-flunssa ja omakotiasumisen arvaamattomuus kuitenkin muuttivat suunnitelmia.

Ma: lepo

Ti: maanantain lätkät, 30' ja illalla 8,2 km juoksu, josta vajaa puolet reippaasti. Illalla flunssainen olo.

Ke: 6,5 km juoksu töihin ja töissä 4,5 km hiihto liikuntatunnilla

To: lepo, flunssainen olo

Pe: Edelleen flunssainen olo, mutta koska oli koulun liikuntapäivä, lähdin ladulle. 11,5 km hiihtoa, josta n. kymppi reippaasti.

La: Piti hiihtää kovaa, mutta lenkille lähtö venyi iltapäivään ja peruuntui lopulta kokonaan, kun lumiesteet katolla pettivät kahdesta kohtaa ja lumet valuivat pihaan kahteen isoon kasaan, toinen sisäänkäynnin eteen. Lapioimista riitti kolmeksi tunniksi. Onneksi kukaan tai mikään ei jäänyt alle.

Su: Olin sen verran romuna lapionnista, että hyväksyin hidasvauhtisen kaverin lenkkipyynnön mielihyvin ja siirsin myös sunnuntain kovan hiihdon hamaan tulevaisuuteen. Juoksimme liukkailla kaduilla 15,9 km 88 minuuttiin.